Kirjoittamani pitää luultavimmin essee

Taas erittäin onnistunutta kasvispastaa. Ei kovin espanjalaista, ennemminkin italialaista, mutta silti kovin hyvää. Valitettavasti ruuat ovat nyt joutuneet keskenään sen verran kovaan kilpailuun, ettei pelkkä hyväksi toteaminen riitä enää kuin arkiruokalistalle. Sinnekin ainoastaan keskiväliin. Eilein olisi ollut ensimmäinen englannin tunti, jolle olisin osallistunut. Paikalla ei ollut kuin pari oppilasta ja kysyessä vastasivat opettajan olevan sairaana. Sanoivat jotain ja sanan neljä. Ehkä se meinasi tuntien määrää, jolloin opettaja ei ole paikalla. No perjantain olen merkannut omaan lukujärjestykseeni seuraavaksi päiväksi, jolloin kykenen osallistumaan. Katsotaan sitten. Korvakurssilla ei tapahtunut mitään. En ymmärtänyt suurinta osaa. Espanjalaisilla on kova kiire olla kuuntelematta opettajaa ja kirjata kaikki vihkoonsa. Itse en ole vielä edes viitsinyt kannettavalla asioita kirjata. Ajattelin kysäistä opettajalta, joskos vaihto-oppilaana saisin ottaa powerpointluennot muistikortilleni. Mahtavat espanjalaiset olla ällikällä lyötyjä kekseliäisyydestäni. No ei ihme: sanoessani italialaiselle vaihto-oppilaalle käyväni espanjassa neljännen vuoden kursseja vaikka kotona olen kolmannella vuodella, hän vastasi ilmoittamalla juuri psykologian tunnilla selittäneensä espanjalaisilla espanjalaisia termejä. Tuskin oli pystynyt hihittelyänsä hillitsemään nähdessään espanjalaisen koulutuksen tason.

Lasten ravitsemus -kurssi sen sijaan vaikuttaa lupaavalta. Asia on ihan kiinnostavaa vaikken taaskaan ymmärrä suurinta osaa. Ilmeisesti kurssin ainoa läpipääsyvaatimuskin olisi jonkinlainen työ, jonka odotan suomennettuna tarkoittavan esseetä. Valitsin itselleni ravitsemuksen ykköstyypin diabeteksessä vaikka vieressäni istui ystävällinen tyyppi, joka ystävänsä kanssa valitsi toisen itseäni kiinnostaneen aiheen, Ravitsemus ja liikunta. Ajattelin, että vaikka saisin helpot opintosuoritukset tunkemalla heidän ryhmäänsä oppisin espanjaa mitä parhaiten kirjoittamalla oman oman esseeni ensin suomeksi ja kääntäessäni sen espanjaksi. Mikäli ei onnistuisi kääntäminen, eiköhän valittamalla opettajalle saisi tekstin englanniksikin kääntää. Ja tärkeimpänä syynä, ykköstyypin diabeteksestä löytyy loputtomasti tietoa niin suomalaisista kuin englantilaisistakin tietolähteistä. Kyllä sitä aina yhden esseen kolmessa kuukaudessa kirjoittaa. Tosin taitaa ehkä olla viisainta vielä tarkistaa työn todella tarkoittavan esseen kirjoittamista.

Aamulla heräsin ennen seitsemää. Puolentoista tunnin bussilla-ajon ja 45 minuutin tunnilla olon jälkeen olin takaisin asunnolla nukkumassa päiväunia. Herättyäni oli aika mennä takaisin. Ensiviikolla taidan kohdentaa ylimääräisen aikani tuntien välissä yliopiston liikuntatiloihin. Huomenna ei ole ilmeisestikään koulua. Aioin keskittyä kulttuurikohteiden tarkastamiseen. Malagassa on kova hulina kaupungin ollessa vuoden 2016 kulttuurikaupunki. Kaikkialla rakennetaan ja korjataan. Satama aiotaan muuttaa turistialueeksi ja kaupungin säännöt kieltävät purkamasta vanhojen talojen kadunpuoleista seinää, mikä on johtanut siihen, että katujen vierustat ovat täynnä taloja, joiden takana aukeaa pelkkää tyhjyyttä romukasoineen ja työkoneineen. Kumma, että seinät edes yksinään pystyssä pysyvät. Muutenkin olen ihmetellyt espanjalaisten tapaa luututa ja lakaista katuja. Itse olen oppinut pitämään kenkiä sitä varten, etteivät sukkani likaantuisi kadulla olevan lian takia. Espanjalaiset ilmeisestikin ovat oppineet pesemään katuja, jotteivat kengät ja sitä kautta sisätilojen lattiat likaantuisi. Pidän mielummin kenkiä ulkona ja sukkia sisällä. Täällä olen joutunut kompromissina ottamaan käyttöön sisätossut.

Ulkona sataa. Pessimistinen turisti voisi luulla syksyn alkaneen. Kylmä syksy pahalainen. Jouduin lähtemään asunnolta pitkähihainen päällä. Onneksi kävellessä lämpesin sen verran, että saatoin paidan pois päältä ottaa. Mielikuvitukseni ei enää kykene samaistumaan skandinaavien ilmastoon. Vaikka kaikki muu Espanjassa alkaisi ketuttaa kuin tipahtanut tuoppi kotimaisessa pubissa, epäilen, etten ilmastoon tule kyllästymään. Viva la España, vaikka sitä pahaista subjunktiivia lausahdus käyttääkin.