Kovin vaihteleva säätila. Eilen illalla jo melkein kadutti olla ulkona pelkällä t-paidalla. T-paidalliset ei-skandinaavit valittivatkin kylmyydestä. Itse olin vain tyytyväinen korvatessani iltapalan halvalla tuopillisella Guinnessia. Kaikki on suhteellista. Sekä halpuus että kylmyys. Molempien suhteen olen ylilyöntiasemassa ulkomaalaisessa. Tänään ranta on turistien kansoittama. Kuin muurahaiset. Kuhisevat paikalle heti auringon ilmestyessä. Itse olin juoksemassa. Hikoilin auringonpaisteessa juostessani yhtä paljon kuin perjantaisella ensimmäisellä spinningtunnillani. Kalju, pullea, kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ohjaaja polki oikeaoppisesti oppilaitaan kovemmalla vastuksella koko tunnin ja hymyili kuin irlantilainen sateenkaaren päässä olevan aarteen paljastuessa tynnyrilliseksi Guinnessia. Pidän kuitenkin juoksua rasittavampana vaikka muutamaan kertaan spinningin aikana toivoinkin stereoiden rikkoutuvan ja tunnin keskeytyvän. Ensi kerralla jätän tauon kuntosaliharjoituksen ja spinningin väliin.
Totta vie, kahden viikon päästä torstaina ja perjantaina on lomaa. Lähdemme tapaskierrokselle Granadaan kahdella vuokra-autolla. Viimeisiä paikkoja Espanjassa, missä saa vielä tapaksen kanssa juoman. Vai oliko se toisin päin? Tämän päivän ateriointi koostuu varsin harvinaisesta vierailusta buffettiin, jossa tarjotaan sushia. Ensimmäinen kohtaamani sushibaari Espanjassa. Espanjalaiset eivät kuulemma sushista ole innostuneet. Friteerauksesta raakaan kalaan on kieltämättä pitkä matka. Annettakoon espanjalaisille anteeksi ja jättäkäämme heidät syömään terveysvaikutteisina pitämiään oliiviöljyssä valmistettuja sipsejä. Onhan siinä jo tarpeeksi liikuntaa kun skootterin työntää pihalle ja sen polkee käyntiin. Ja mitä sitä muutenkaan stressaamaan, olemmehan kauneuskirurgian luvatussa maassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti