lauantai 1. syyskuuta 2007

Juomapeli

Tulin eilen takaisin tänne Malagaan. Lähin kotia vastaava paikka Espanjassa. Mukavaa porukkaa hostellissa ja pelattiinkin eilen illalla juoma- tai seurapeliä täällä Picasso's Cornerin baarissa/aulassa. Kaikilla oli hauskaa. Menin espanjalaisittain ajoissa nukkumaan.

Täällä on ilmeisesti useampiakin vaihtareita. Tanskalaiset tytöt ovat tulossa samalle kielikurssille. Tyttö samasta dormista etsii asuntoa italialaisen ja saksalaisen kanssa. Eilen asuntotilanne näytti vielä hyvälle mutta tänään ei niinkään: viidestä paikasta yhden numero ei toiminut, toisen ei vastannut ja myöhemmin tulleesta tekstiviestistä edes espanjalainen hostellityöntekijä ei saanut selvää, kolmas vastasi ennen luurin lyömistä korvaan kaikilla kielillä esitettyihin kysymyksiin "Qué?", neljättä en edes muista mutta viidennessä asiallinen mies kommunikoi jopa englanniksi. Kävin asuntoa katsomassa: 220e kaikki mukaan luettuna. Lähellä keskustaa; vanhahko; neljä makuuhuonetta, joista yksi vierashuoneena; keittiö; ihan ok. Vapautuisi tosin vasta 15 päivä syyskuuta. Mies kehotti katselemaan muitakin asuntoja, jotta saa kuvan espanjalaisesta tasosta ja käski soittaa maanantaina haluaisinko asunnon.

Olen etsinyt vain keskustassa olevia asuntoja. Pitää ehkä siiryä kampusalueen lähellä oleviin asuntoihin. Kaikki ilmoitukset netistä katsottu jo. Tänään yöllä on tulossa Malagaan slovakialainen heebo, jolle olin pistänyt mailia haluaisiko hän etsiä asuntoa yhdessä. Ilmeisesti en kykene itse löytämään asuntoa, joten taidan hänen kanssaan sitten etsiä. Mutta mihinkään en luota. Kaikki täälä on kovin espanjalaista: Dormin tyttölle oli asunnon tarjoaja käskenyt soittaa viiden minuutin päästä uudestaan. Uudestaan soittaessa puhelimen toisessa päässä ei enää ymmärrettykään mitään kieltä eikä koskaan oltukaan kuullut soittajasta. Sitten uskon asuntoon kun avaimet saan käteen. Olin kovin yllättynyt, että tapaamani mies oli missä oli sovittu siihen aikaan kun oli sovittu. Toisaalta, eipä tainnut olla syntyjään espanjalainen.

Niin, olisihan siinä ainoassa tähän mennessä näkemässäni asunnossa se vierashuone, missä varmaan voisi asua siihen 15:een päivään asti. No jos kuitenkin vielä viikonlopun yli yrittäisi etsiä. En pidä asunnottomuuden tunteesta vieraassa maassa. Jos tuota vaikka nähtävyyksiä menisi katsomaan uudet kahdenkymmenen euron alennuskengät jalassa (halavat ja hyvät). Eilen kävin jo Picasson syntymätalossa.

Ehkä se elämä tästä paranee.

1 kommentti:

Anne kirjoitti...

Täällä on vain kahdeksan astetta lämmintä tai oikeastaan kylmää. Pohjoisessa oli satanut jo ensilumi, joka kylläkin oli sulantut samantien pois. Lehden mukaan paikalliset vakuuttivat, että lumesta olisi jo pystynyt saamaan lumiukon aikaiseksi. Kesän vaihtuminen syksyksi tuntuu jotenkin haikealta. Ei oikein jaksaisi vielä aloittaa tätä sisällä lymymyilyä ja ainaista pimeää.

Asuntojen etsiminen taitaa olla yhtä hankalaa jokaisella opiskelijalla. Hienoa, että edes yksi asunto löytyi tarjolle ja pääsit katsomaan, miltä asunnot siellä näyttävät. Oliko asunnossa lämmitystä? Oletan, että lämmitetty asunto voisi olla loistojuttu syksyn ja talven kosteudessa. Tosin siitäkin pulmasta selviää, kun hommaa untuvatakin ja makuupussin. Suomessa, ammoisina aikoina, kun lämmitys oli nykyistä epätasaisempaa kansa luotti huopatossuihin tai Reino aamutossuihin, jotka televisiouutisten mukaan taitavat olla tänä syksynä jonkinlainen trendiasuste isompien poikalasten pukeutumisessa. Tarvittaessa Suomen vakaa postilaitos kuljettaa hyväksi havaittua lämmikettä sinne espanjalaisten maahan.

En tiedä millainen käytäntö siellä on, pitääkö siellä tehdä pitkä vuokrasopimus? Jos et joudu sitoutumaan koko vuodeksi vuokraamaansa asuntoon, voisit vuokrata sen katsomasi asunnon ja vaihtaa asuntoa, jos satut löytämään paremman vaihtoehdon. Toisaalta olet käynyt katsomassa vasta yhtä asuntoa ja yöpaikkakin sinulla on tiedossa keskiviikkoon asti, joten voinet vielä miettiä asiaa.