En ymmärtänyt korvatautitunnilla mitään. Ja ennen seitsemää piti sitäkin varten herätä. Onneksi käytännön harjoittelu ei taida olla liittynyt tunnilla ymmärtämiseen. Oli sentään se tapaaminen vaihtokoordinaattorin kanssa. Kovin avulias mies. Puhui selkeää espanjaa hitaasti. Kovin epä-Andalucialaisesti. Englannin lisäksi olisi mies osannut jopa ruotsia. Espanjaksi halusin kommunikoida. Näytti, missä pitää ilmottautua ja mitä lappuja täyttää, jotta ilmestyy virallisesti kurssien listoille. Sain selville, ettei ateroskleroosiin liittyvässä valinnaisessa kurssissa ole ensi vuonna ollenkaan lopputenttiä. Melkoa hieno juttu. Huomenna käyn katsomassa miltä vaikuttaa Englannin kielioppi 1. Ja kaksi tuntia lääketiedettäkin olisi. Samapa tuo on niissä käydä istumassa.
Chorizolla höystetystä pastapestoruuasta tuli erinomaista arkiruuaksi. Täydellinen ruoka illanistujaisiin isolle porukalle. Resepti ei tosin huijannut käskiessä syödä ruoka välittömästi. Ei tänään maistunut kylmänä miltään. Hain Lidlistä saksalaista ruisleipää. Erinomaisen makuista. Samaa jyväleipää saa kalliilla hinalla suomestakin suomalaisten tekemänä. Kyllä pasta sen kanssa maittaa.
Ja hiuksista tuli aika kehnot. Piti kämpillä saksia itse. Kyllä ne siitä. Vain rockimpi kun itse leikkaa.
Tänään pitäisi kyetä yhdistämään satamassa sijaitsevassa merirosvolaivan näköisessä puupaatissa olevat vaihtaribileet ja aamulla aikaisin yliopistolle herääminen. Espanjan kirjassani luki, että espanjalaiset nukkuvat sitten viikonloppuna. Maassa maan tavalla - varsinkin Espanjassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti