Tulipas lihapataan hifistelyainesosia: tummaa suklaata, pekonia ja punaviiniä. Punaviini ja suklaa olivat myös jälkiruokana. Se oli makuelämys. Vielä tunteja myöhemmin koko asunto haisee pekonille. Tulee kyllä aina lihaa leikatessa mieleen joskos kasvissyöjäksi alkaisi. Irstasta oli se pekoni. Yhden siivun pannulta nappasin ennen muiden aineiden lisäämistä. Härregud, miten ne elokuvien amerikkalaiset voivat munia ja pekonia aamiaiseksi syödä? Tuhtia tavaraa.
Pitäisi joku muukin halpa matka löytää varatun huhtikuisen Dublinin lennon lisäksi. Luulin jo iskeneeni kultasuoneen löytäessäni kaksikymmentä euroa suuntaansa maksavan Amsterdamin lennon. Mitä vielä. Verojen ja piilokustannusten jälkeen hinta kolminkertaistui. Eipä tuo 120 euroa paha olisi Amsterdamiin mutta sillä hinnalla matkustaa pitkälle tässä maassa. Jos tuo keli vain muuttuisi kesäisemmäksi niin heti matkustusfiilis kasvaisi.
Käynyt ihmisiä katselemassa poistuvien kämppiksien huoneita. Normi erasmusvaihto-oppilailta ovat vaikuttaneet. Eivät minun huolenaiheitani huoneiden jälleenvuokraamiset. Hyvää hyvyyttään ilmeisesti entiset asukkaat ovat ilmoitelleet vapautuvista huoneista.
Tässähän voi jo henkisesti alkaa valmistautua koulunkäyntiin. Ei nyt sentään vielä oikeasti mutta henkisesti. Ehtiihän sitä huomennakin vielä tiistaiksi katsoa mihin aikaan ja missä sitä pitää olla. Tällä lukukaudella taidan olla ensimmäisellä tunnilla läsnä. Jos vaikka opettajan nimi jäisi talteen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka siellä jo jotain ymmärtäisi. Ainakin saa taas jonkin syyn herätä aamulla. Ei viime aikoina ole tullut herättyä kovin kukonlaulun aikaan. Tai eihän taas näistä espanjalaisista tiedä. Milloin lie täällä kukot heräävät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti