Nyt siellä on vielä märkääkin. Ihan kuin ei siinä kylmässä olisi ollut tarpeeksi. Ei se kovasti juuri nyt vaivaa. Sen verta kovaa työtä tuo viikonloppujen viettäminen, että nyt kelpaa sisällä levätä. Onneksi on maanantait koulutonta. Koulusta puheen ollen, plääh. Siinäpä se lyhyesti ja ytimekkäästi pähkinän kuoressa. No ainakin tulee herättyä aamuisin tuntikaupalla ennen muita.
Ei mainittavaa tapahtumaa. En viitsi miettiä. Luen Alan Mooren Vartijoita. Sarjakuvaa, joka oli Time-lehden sadan merkittävimmän 1900-luvun englannin kielisen romaanin listalla. Raskasta tavaraa. Espanjaksi en uskaltanut ostaa.
Jahka jotain jännää tapahtuu, raportoin - tai sitten en. Riipuu taivaankappaleiden sijainneista, väsymättömyystilasta, tapahtumista ja tuurista. Ihan kuin *tähän joku hauska sutjautus* Espanjassa. Ihan totta. Ei täällä mitään tavallisuudeksi muutuneesta Erasmus-elämästä poikkeavaa tapahdu. Menkää pois. Katsokaa vaikka Salattuja elämiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti