sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

elbicho

Ei se ole bändäri. Vielä aamullakin vakuutettuaan jollekin bändin jäsenelle tulevansa Madridin konserttiin jatkamaan fanipohja-bändi-suhteiden syventämistä kielsi olevansa bändäri. Ekuadorilainen on vain asialleen omistautunut fani. Kieltää ei kuitenkaan voinut juhlien onnistumista. Vain makkarat tikun päästä puuttuivat kotoisen suomifestarifiiliksen luomiseksi nuotion äärellä kurotellessa espanjalaisten ympäröimänä lämpömittarin osoittaessa vuoristossa Torredelcampossa huolestuttavan pieniä lukemia. Ihmisiä, ruokakojuja, pimeyttä ja palelua, espanjalaisia bändejä sekä jopa paikalliset piippuun vetännyt puuduttava kolmen tunnin keikka pääesiintyjältä, jonka musiikki kieltämättä ei ole aivan keihäästä mutta jonka biisit vain kaikessa espanjalaisuudessaan alkoivat kuulostaa samalta.

Bändäri tai ei, vip-alueelle asteltiin. Kaikki kunnia artisteille musiikin laatuun katsomatta, mutta jos ruokaa tarjotaan eivätkä artistit ymmärrä hyvän päälle jonkun se täytyy ruuat syödä ja juomat juoda jottei järjestäjä tuntisi tehneensä huonoa työtä antimien tarjoamisessa. Mainiot kekkerit jatkuivat hotellilla jameissa. Lattialla nukkumisen jatkaminen ei koskaan ollut tuntunut paremmalta idealta ekuadorilaisen lopulta päättäessä evakuoida kaksihenkisen tiimimme aamulla kymmeneltä kadulle mahdollisesti johonkin aikaan ehkä lähtevää bussia odottelemaan. Liian kauaa ei tarvinnut odotella joidenkin muusikoiden pysähtyessä kohdalle tarjoten kyytiä Malagaan. Asiasta oli kuulemma ollut illalla puhetta. Muutenkin olin tyytyväinen suorittamaan kommunikointitasoon. Kuski ilmoitti pitäneensä minua koko illan espanjalaisena, joka vain läpällä esitti ulkomaalaista. Hyvät pilleet.

Mutta ei tälläistä muualla kuin Espanjassa voisi tehdä. Ei tulisi mieleenkään kotona pakata reppuun paita, juomia ja leipää lähtien bussilla ilman aikataulutietoja Muhokselle päin toivoen paikallisen Teboilin olevan vielä tullessa auki hätävaraoluiden ostoon informaationa ainoastaan huhu, joka väitti jossakin päin kunnan metsiä paikallisen pottuviinatehtaan perunankuorikasan laella olevan muita juhlatuulelle sattuneita kuuntelemassa taskulämpimät oluet kylmästä tunnottomissa sormissa yhtyettä, josta ikinä et ole kuullutkaan. Jopa paikallisista mora- ja kiljufestareista liikkuu enemmän varmistettua tietoa kuin pikkukylän ulkopuolella olleesta koko kylän kevätjuhlasta.

Harkitsen vakavasti lihan himoista luopumista ja kasvisruokavalioon siirtymistä. En voinut olla ajattelematta huoltoaseman vessassa olleita arabian ja ranskan kielisten jalkojen pesun käsienpesualtaassa kieltävien kylttien merkitystä syödessäni kinkkusämpylää, jonka ilmakuivattu kinkku oli juuri veistetty ihraisesta ja jalohomeisesta possun kankusta minun makuelämykseni varmistamiseksi. Yritin puolihuomaamattomasti kiskoa liikoja laardeja kinkkusiivusta irti pitäen mielessä leivän olevan ilmainen jalkapuolen rumpalin tarjoamana. Nyt tarvitaan tarpeellisten tavaroiden inventaario, rinkan tarkastaminen ja raikasta sekä ravitsevaa kasvisruokaa. Hyvin valmisteltu, puoliksi myöhästytty.

Ei kommentteja: