Monta viikkoa ollut jo vappufiilis. Taitaa mennä täysin hukkaan näillä seuduin vaikka lomaa tavalliseen tapaan pitävätkin viikonloppua pidentäen ja työpäivistä pihistellen. Puuttuvat haalarit, munkit, sima, skumppa, ne Kekkosen aikaiset taistolaisuuslaulut, joiden sanomasta mitään en tiedä mutta vetäviä kipaleita ovat, akateemisuus, ihmiset ja piknikit liian kylmässä. Eiköhän se vappu täällä jotenkin jeesusteluun liitetty ole kuten kaikki muutkin juhlat.
Sitä varmaan valmistelivat Jehovan todistajatkin, jotka kävivät liian aikaisin aamulla ovella pilkkaamassa kielitaitoani ollessani kykenemätön vastaamaan mitä mieltä olin juuri Raamatusta luetusta jakeesta. Oikea vastaus olisi ilmeisesti ollut myönteleminen kirjan tekstin järkevyydestä. Pahoittelin, ettei sanastoni kattanut näin aloittelijavaiheessa raamatullista muinaisespanjaa. Yrittivät ehdottaa suomen kielen olevan sukua ruotsille aivan kuten norjakin on lähettääkseen paikallisen klubin ruotsalaisvahvistuksen uusintakäynnille tarvikkeet lokalisoituna henkilökohtaisiin tarpeisiini. Kieltäydyin. Toivottivat hyvää päivän jatkoa ja kääntyivät ympäri kopuuttaakseen naapurin ovea.
Interrail-lippu tuli erittäin hyödyllisen Euroopan kartan kanssa hyvintärkeäihminen-kuriiripostissa asianmukaisin ylisuuren kuoren päälle isketyin tärkeyttä osoittavin teatraalisin leimoin. Kymmenes päivä astuu voimaan.
Jo on tämä kaupunki vanha juttu. Olisi maiseman vaihdos paikallaan. Ehtisihän tuota vielä esimatkustella jos viitsisi. En taida viitsiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti