Ei ollut vääntökorkki ollenkaan niin viileä kuin televisiossa. Reikä vain tuli käteen eikä auennut siltikään. Kun muutkaan auki eivät saaneet turvauduin paidan helmaan. En tarkistanut mutta varmaan paidassakin nyt reikä. Kuin koko tapahtumasta jotakin olisi puuttunut avaamistapahtuman vain ollessa neitimäisen tylsä vääntöliike ilman macgyver-hengen sisäistä herättämistä pohtien, minkä huonekalun maalipinnan avaamalla vaurioittaisi tai millä työkalulla itsensä vaaraan saattaisi pullon auki saadakseen. Tätäkään ei kokeilematta tietää olisi voinut.
Lihapullista tuli räntäsateen masentavan tavallisia. Pidän uunissa tehdyistä enemmän. Ikionnellisen henkisesti vapaan hippikanan omega-munatkin unohtuivat massasta. En huomannut mitään vaikutusta mihinkään. Onko kyseessä vain munantuottajien salaliitto? Nyt kun huipputärkeät rasvahapot jäivät saamatta, pitää varmaan kähveltää kaapista kreikkalaisen suklaapatukoita, jotta edes päivittäiset vitamiinit ja hivenaineet elimistöön saa. Ennen on ihmisten elämän täytynyt olla köyhää ja kurjaa. Onneksi minä olen riittävästi informoitu tarpeistani.
Havaitsin täydellisen suklaajuoman valmistuvan hyväksyessä sen totuuden, ettei kyseessä ole oikeastaan juoma vaan ennemminkin kuumennettu suklaavanukas. Chilin lisäys ei saanut muiden hyväksyntää edes perustellessani jo atsteekkien sitä tehneen.
Sunnuntai on hyvä päivä juosta poikkevia reittejä ihmisten jättäessä Herran pelossa lepopäivänä kadut vähemmän pelokkaille. Olen varma, että kaikessa kettumaisuudessaan mäet ovat noustessa pitempiä kuin alaspäin mentäessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti