Neonpuku laski osanottajamääräksi 51

Hyvät pilleet. Paukujyviä aamiaiseksi. Asunto odotetussa kondiksessa. Kaksi asunnon täysmiehityksestä vielä nukkuu. Kyllähän se hyvien juhlien merkki on näillä seuduin, poliisien saapuessa uloslähtökäskyä antamaan. Näin jälkeenpäin kuultuna, poliisit eivät asuntoon saa astua ilman kirjallista oikeuden määräystä, mutta ei sen puutuminen mikään auktoriteetin puutteen selitys ole. Liekkö syy kansassa, joka omassa auktoriteetin kunnioituksen puutteessaan on saanut itse poliisitkin uskomaan omaan voimattomuuteensa vai missä, mutta paikalliset alimman tason kyläpoliisit ovat kyllä selkärangattominta sakkia mitä kuuna olen nähnyt. Alakerran harmaahapsen tullessa sanomaan olisi asunto tyhjentynyt alta aikayksikön mutta kuuden paikallispoliisin saapuminen ovelle koputtelemaan ei kovinkaan nopeaa ulostautumisvirtaa luonut.

Kuudesta, ilmeisesti, virkavallan edustajasta johtajalta vaikuttanut kommunikoi vihaisena asioista ovelta. Lopuista viidestä nainen seisoskeli tilanteen hölmöydestä tympääntyneenä taka-alalla neljän itseäni tuskin vanhemman pojanklopin naurattaessa juhlista lähteviä tyttöjä. Ovella ollut yritti antaa pahaa silmää naureskelijoille ilman hetkellistä hiljentymistä suurempaa vaikutusta taka-alalla olleen virkapuvun jatkaessa ihmettelyään kolmen yksikön saapumisen tarpeellisuudesta tilannetta selvittämään.

Ei herättänyt ovella olijassa minkäänlaista vastustelua kieltäytyessäni näyttämästä henkilöllisyystodistusta perustellen unohtaneeni juuri passini yliopistolle (!). Ilmeisen voimattoman neonpuvun ainoaksi voimakeinoksi jäi kamerani kaappaaminen, taas kerran yrittäessäni puolihuomaamattomasti kuvia ottaa, ja sen palauttamisen lupaaminen jahka saisin ihmiset ulos lähtemään (tässä vaiheessa kotimaassa vanhempi konstaapeli Karhunen olisi astunut sisään ja tuskin ääntään korottamatta chucknorrismaisella maailmanomistaja-asenteella ilmoittanut juhlien tulleen päätökseensä tyhjentäen koko asunnon omistajia lukuun ottamatta nopeammin kuin kupillinen olohuoneen pöydälle kaatunutta keltaista juomaa ehtisi valua lattialle).

Ajan kanssa ja Neonpuvun koputtelun avustamana ihmismassa valui ulos ja lopulta vakiosuunnitelman mukaisesti kohti illanviettopubejansa. Normi-ilta.

Kyllähän tuolla näyttäisi olevan pakastin vielä pullollaan juomia tulevia iltoja varten. Kaipa tuota nousta pitäisi ja siivoamaan ryhtyä. Urheilukaan suju. Toissapäivänä yritin flunssasta luullessani parantuneeni mutta huonoin tuloksin. Ja kuulemma se sydänlihastulehduskin on sellainen pahalainen, ettei sitä ehdoin tahdoin hankkia kannata. Uskoo ken tahtoo. Suomireggae soimaan ja kippoja keräämään. Ei se sotku itsestään häviä vaikka jotkut niin uskovat.