La Feria

Lonely Planet rinkassa oli vahan karsinyt ollessaan Helsingissa kaatosateessa puolisen tuntia. Vissiin laukkujen paras sailytyspaikka on pihalla karryssa. Kai ne sitten siella tuulettuu tai jotain, tieda hanta, ei ole minun duunini.

Elama alkoi tosi hyvin. Sain Doner kebabin kanssa ilmaisen juoman vedotessani turkkilaisen myyjan espanjalaiseen vieraanvaraisuuteen ja sanottuani olevan Suomesta. Kaveltyani vanhaan kaupunkiin ei ollut kovinkaan yllattavaa, etta Couch Surfingista hoitamani yopaikan tytto oli kovin tietamaton tulostani ja sanoi, tai ainakin yritti vajavaisella englannilla, minun valehdelleen tulostani. En kyennyt ymmartamaan enempaa. Tytto kaski soittaa myohemmin muttei jaksanut enaa vastata puhelimeen. Akateemisesti kouluttautumassa olevana olin ennakoinut asian ja kavelin viereiseen hostelliin ja kymmenen euron punkkaani.

Kovin harmillista digikameran puuttuminen. Eilen oli Malagalaisen festivaalin, La Ferian, viimeinen paiva. Jonkun porukan mukana menin. Olivat paattaneet parin neliokilometrin alueelle sijoittaa 214 eri teemaista klubitelttaa ja tayttaa alueen lapeensa uskomattomilla valoista tehdyilla rakennelmilla. Naytti melko tissilta. Ja niista klubeista: kaikkialla sai halpaa safkaa seka juomaa (paella oli jostain syysta kaikkialla "gratis") ja, johtuneeko sitten ilmastosta, ihmiset tanssivat alkoholittomien juomien voimin. Yhden suomalaisittain humalaisen nain. Nainen ei paassyt baariin ja ymparille oli kertynyt hammastelevia perheita ja kanssajuhlijoita. En ymmartanyt mita olisi pitanyt hammastella.

Ajattelin viela paivan hengailla taalla Malagassa ja lahtea Granadaan. Vissiin vaihto-oppilaat tulevat parin viikon paasta yliopistolle, niin jos sita sitten asuntoa etsisi.