keskiviikko 23. tammikuuta 2008

Irlantilainen päivässä pitää baarin pystyssä

Soitin pari päivää sitten kaverille. Oli käymässä Cordobassa. Istui irlantilaisessa pubissa, joka melusta päätellen oli tupaten täynnä. Eilen lähdimme italialaisen kanssa tylsistyneinä yksille oluille. Ainoa avoinna ollut ihmisiä sisältänyt paikka oli irkkupubi. Irkkupubien esiintymistiheys Espanjassa tuntuu olevan samaa luokkaa McDonald'sien kanssa. Irlantilais-espanjalaisten sisustusten perusteella kaikki pubit tuntuvat kuuluvan samaan huonon sisustamisen ketjuun. Hanoistakaan harvoin kolmea erilaista olutta enempää löytyy, joista yksi on se pakollinen Guinness, joka tieteellisen silmämääräisen tarkastelun perusteella ei ainakaan espanjalaisille tunnu maistuvan seinillä riippuvista plakaateista huolimatta, jotka kehottavat Guinnessin päivittäiseen nauttimiseen kokemuspohjaisten terveyttä edistävien vaikutusten perusteella. Ulkomaalaisetkaan harvoin kääntyvät kalliimman, vaikkakin usein kotimaan hintapuun mukaan halvemman, oluen puoleen, koska espanjalaisia halpoja jääkylmiä lähes amerikkalaiseen vetisyyteen pystyviä oluita on pulloissa tarjolla (välikevennys Monty Pythonista: -Why is American beer like making love in a canoe? -'Cause it's fucking close to water!).

Välttää tulee kuitenkin irlantilaiseen paikallisjuottolaan pyrkivän pubin maineesta irtautuneita hyvillä paikoilla sijaitsevia yksistään turisteille suunnattuja irkkupubeja, joiden tavaramerkkeinä kalliin espanjalaisen oluen lisäksi ovat samat urheilulähetykset, joita turistit olisivat voineet kotonansakin katsoa, tosin ilman Espanjan tuomaa lisäeksotiikkaa tutun joukkueen kannustamisesta ulkomailla.

Lihaksia ja luita kolottaa. Liekkö liikaurheilusta vai orastavasta nuhabakteerista johtuvaa. Sanomalehti käski kyllä heti normaalia nuhaakin epäiltäessä lähteä tohtorin puheille. Turhaa hifistelyä sanon minä (vaikka mikä minä hifistelystä olen puhumaan, lihapullatkin liekitin viinilasi kädessä). Ilman kristallipalloakin voi sanoa taskusta löytyvän lääkärikäynnin jälkeen antibioottikuuri. Eikä se lepo tylsistymiseen auta. Kuten suomalaiseksi itsensä vieraille esittelevä australialainen hienoisella takeltelulla sanoo, kuolema kuittaa univelat.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulla ei ainakaan olisi pokkaa ruveta pitamaan mitaan muuta kuin suomalaista ravinteliliikettä missaan ulkomaan kamaralla. Siinahan tuntisi huijaavansa seka paikallisia, etta sen kohdemaan asukkaita. Ja siina sivussa viela itseaankin.

Vannomattahan paras toki, ties vaikka joskus höyrähdän.

Kaapo kirjoitti...

Pitäytyisivätpä espanjalaiset samassa ajatusmallissa ja jättäisivät mukairlantilaiset baarinsa edes jollekin, joka Brittien saarilla käynyt olisi. Saisivat edes kirjoitusvirheet kitkettyä...